Suorituskyvyn sokkotestit

FTP mukulakivillä?

Functional Threshold Power, FTP, on pyöräilyssä ja triathlonin pyöräosuudella tänä päivänä mittari numero yksi. Monen puheessa se on tunnin teho eli anaerobinen kynnys eli noin 4mmol laktaatin taite piste tai toinen hengityskaasu kynnys. Mutta mitä se on ja miksi en yksioikoisesti vanno FTP:n nimeen? Samaa keskustelua voisi käydä myös juoksun ja uinnin osalta.

Konseptin kehittäjä on todennut sen olevan kriittinen tehotaso, jonka urheilija kykenee ylläpitämään 30-70min ajan. Vallalla oleva ajatus FTP:stä tunnin tehona on siis vääristynyt. Sille löytyy useita tapoja määrittää:

• FTP = 95% / 20min testin tuloksesta
• FTP = (20min testi/106) * 100
• FTP = 40km aika-ajo
• FTP = tunnin maksimaalisen suorituksen keskiteho

Tyypillisin tapa testata FTP on 20min testi ja siitä laskennallinen arvio (95% keskitehosta). Se on hyvä testi, ja vielä parempia asennetesti. Se kertoo suorituskyvystä paljon, mutta oman tuntemukseni mukaan se saattaa antaa virheellistä informaatiota. Se on myös herkkä vauhdinjaolle.

Suoraan sanoen, 20min testi mittaa 20min tehoa. Se on hyvä mittari ja kertoo yksilön kyvyistä kestävyyssuorituksessa ja sopii etenkin aika-ajoon. Rohkenen kuitenkin esittää kritiikkiä testin yleispätevästä sopivuudesta. Hypoteettinen esimerkki; kaksi ajajaa tekevät testin ja saavuttavat 20min keskitehoksi 400W, ja siten FTP:ksi tulee 380W. Heidän tasonsa on FTP:n ja testin valossa ovat siis yhtäpitävät, mutta:

• A) Ajaja 1 kykenee ylläpitämään ~420W (~110%) tehoa 14 minuutin ajan ja Ajaja 2 hyytyy tuosta tehotasosta jo 7min kohdalla
• B) Ajaja 2 kykenee pitämään ~325W (~85%) tehoa kahden tunnin ajan ja Ajaja 1 hyytyy tuosta tehotasosta jo 1.5h kohdalla

Samalla FTP-protokollalla ajajat ovat siis saman tasoisia, mutta heidän luontaiset ominaisuudet ovat täysin erilaiset. Esitetyt luvut ovat hypoteettisia, eivätkä yhteydessä välttämättä totuuden mukaisiin tehotasoihin. Ymmärtääksemme kuskin ominaisuuksia paremmin meidän tulee ymmärtää urheilijan FTP:n ja sen kestävyys, eli maksimaalinen ylläpitoaika (TTE; time to exhaustion). Tällöin kuva ominaisuuksista on realistisempi ja laajempi.

Olen sitä mieltä, että testaamisen tulisi olla lajikohtaista. Jos tavoitteet ovat täyden matkan triathlonissa (4h+) ei 20min testi ole välttämättä kovinkaan indikatiivinen suorituskyvystä. Sama kysymys on pätevä sprintterien kohdalla, ja monen muun. Mielenkiintoinen pohdinta on myös kortteliajo/kriterium, siellä FTP:n lisäksi merkittävään rooliin nousee iskujen ja kovatehoisten intervallien jatkuva kestävyys. Lopulta voisi todeta specificity principlen mukaan, että 20min testi on parhaimmillaan mittaamassa 20min tehoa.

En edes yritä kiistää FTP:tä yleisenä tasotestinä ja mittarina, se kertoo suoraan korutonta kieltä kapasiteetistä ja lahjoista. Mutta onko se lajiin ja sen vaatimiin ominaisuuksiin sopiva testi, on hyvä pohja uudelle pohdinnalle ja keskustelulle.